Resurssiviisaus ja kuntalaisten tarpeisiin vastaaminen - Yhteistyössä suunnitellen vai omaa tahtotilaa puskien?

Kuntavaalien 2021 alla voit nähdä, että on olemassa ainakin kaksi ehdokkaiden ja myös puolueiden tapaa esitellä oma, kotikunnan paremmaksi tekemisen ohjelmansa:

• Voit lukea ja kuulla, että nimetty ehdokas ja puolue pitää vaalien alla -ja vaalien jälkeistä aikaa ennakoivissa lupauksissaan - tärkeänä korostaa sitä, että ehdokas ja lupauksilla myös ehdokkaan puolue tahtoo toteutuvaksi -ja tahtoo ennenkaikkea omaan julkikuvaansa- lähes minkä tahansa kuntapäätöksenteon alaisen asian HETI.

• Voit myös lukea ja kuulla, että ehdokas ja puolue näkee kotikunnassa -ja tässä blogissa erityisesti Hämeenlinnassa- kaikkein keskeisimpänä kuulla kuntansa asukkaita. Koota yhteen heidän pitkin edellistä kuntapäätöksenteon edustuksen kautta esille tuomia, ja osaltaan jo aloittein käynnistettyjä kotikunnan palvelujen parantamisehdotuksia. Jatkaa ja parantaa kuntalaisen äänen kuulemista päätöksenteossa, ja valmistella kunnolla ja yhteistyössä se, miten ja mihin Hämeenlinnan yhteiset resurssit kohdennetaan.

Ensimmäisen tahtotila-pallukan populismin osalta voin kertoa seuraavaksi omakohtaisen kasvutarinan.

Pikkupoikana noin 4-vuotta menin läheiseen, usein äitini kanssa visitoimaani kulmakauppaan. Lähellä asuvat, osin tuntemani isommat pojat olivat kanssa tuossa kivassa kulmakaupassa: He sanoivat minulle, että lasikipossa olevat pikkukarkit olivat "kauppiaan lahja usein kaupassa käyville ihmisille". Kauppias itse oli juuri tuolloin takahuoneessa, ja niinpä minä, osin isompien usutuksesta, vaan mikä vielä tärkeämpää omasta tahdostani tai tahtotilastani otin lasikiposta muutaman karkin. Maksutta. Koska minun, Jari 4-vuotta, teki mieli. Saada karkki HETI. 

Kaupasta lähdettiin, niin isommat pojat kuin minä: minä menin kotiin. Kohta ulkoovelle kolkutettiin, ja kulmakaupan kiva kauppiassetä olikin ovella, äitini ja minun tyrmistykseksi. Varsin vihaisen näköisenä. Hän kertoi kuulleensa kaupassa olleelta rouvalta, että olin vienyt karkkeja kiposta. Kysymättä. -Menimme äidin kanssa takaisin kauppaan, ja äiti maksoi karkit. "Usutuksesta tai ei", kuten muistan, että hän sanoi. Kauppias virnisti, sanoi puolestaan minulle. "Kun ostetaan, niin yhdessä sovitaan mitä ostetaan ja mitä se maksaa". Ja hymyili. 

Kerron tämän tositarinani, koska

1. vasta neljävuotias on iältään normaalistikin vielä siinä iässä, jossa kehitysiän mukaan tahdotaan asioita ja tahdotaan ne tapahtuvaksi ja omaksi mahdollisimman nopeasti
2. neljävuotiaalle yhteistyö tarkoittaa, iältään ja kehitykseltään varttuneempaan ihmiseen verrattuna, vielä sitä, että monta kertaa tehdään niinkuin isompi ja "vahvempi"/voimakkaamman oloinen kertoo, että on syytä tehdä.

Ennenkaikkea tarinani liittyy tähän blogiin sen myötä, että katson -ja me sosiaalidemokraatit katsomme- että Hämeenlinnan kuntavaalien -21 ehdokkaaksi lupautumisen ja mahdollisena valtuutettuna kunnallisessa päätöksenteossa toimimisen on jo lupauksista lähtien sisällettävä enemmän (ja ehkä kehittyneempää?) kuin pelkän tahtotilan ja päätöksenteon eteenpäin runnominen. Tai tällaisen eri sanakääntein kuntalaisille katteetta lupaaminen. 

Mitä sitten Hämeenlinnan Kuntavaalit 2021 ehdokkuus ja mahdollinen päätöksenteon jatkoedustus tarkoittaa oman ohjelmani kannalta? Pitkälti puoleeni SDP, sen kunnallisjärjestön ja Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen tavoitteita myötäillen ehdokkuuteni kuntavaaleissa Hämeenlinnassa rakentuu seuraaville seikoille: 

Kuntavaaleissa -21 ja mahdollisissa kuntaedustustehtävissä 2021-2025 tavoittelen täysipainoisesti sitä, että Hämeenlinnastamme tulee yhä voimakkaammin se asukkaiden kaupunki, jossa

• asiat selvitetään avoimesti ja aukottomasti

• toimenpiteet suunnitellaan mahdollisimman laajapohjaisesti, ajoissa ja yhdessä

• myönnetään niin omat kuin yhdessä tehdyt virheet, mikäli niitä tehdään

• annetaan kiitos ja kannustus niille keille se kulloinkin kuuluu -ja tasapuolisesti

• hämeenlinnalaisten kaikki eri ikäryhmät kohdataan yhdenveroisesti: ja todella kunkin henkilön ja kunkin ikäryhmän tämän hetken ja tulevaisuuden tarpeet huomioiden.

Kaikkiaan katson, että yhteistyöllä meillä voi yhä vahvemmin olla kaupunki, jossa sen kunkin asukkaan työ, tai yhtä lailla hänen opiskelunsa tai hänen eläkkeellä olonsa voi omalla ainutkertaisella tavallaan ja monin eri keinoin tuottáa tulevaisuuden näkymiä ja kannattavuutta. Niin kaupungille kuin alueen taloudelle ja sen elinvoimaisuudelle. 

Kokemuspohjalta olen lisäksi vakuuttunut, että Hämeenlinnan kunkin asukkaan viihtyminen ja hänen hyvinvointinsa, hänen elinympäristönsä sekä hänen terveytensä ja turvallisuutensa voidaan kuulla ja kohdata palveluissa ja päätöksenteossa yhä paremmin.

Tämän blogin alussa toin toisena kuntavaalit -21 ohjelmallisena tapana esille näkemykseni, jonka mukaan ensimmäisen pallukan tahtotila-ohjelman lisäksi on olemassa myös toinen tapa. Se on: Jatkaa ja parantaa kuntalaisten äänen kuulemista päätöksenteossa. Minusta tämä Asukkaiden kaupunki-tapa on paljon kehittyneempi ja rakentavampi: se voi rakentua vain ja ainoastaan yhteistyöhön. Niin yli eri intressiryhmien, kuin yhteistyöhön ideoissa ja tulevaisuusnäkymissä, suunnittelussa ja itse päätöksenteossa. Yli puoluerajojen. 

Mitä mieltä olet itse?

Jari Nurmi